|
Sano ei!
- Jokainen nainen saa tuntea ja kokea, mikä on parasta juuri hänelle
- Hänellä on oikeus asettaa rajoja tuntemuksiensa mukaan
- Hänellä on oikeus korostaa omia rajojaan ja pitäytyä niissä
- Hänen ei tarvitse selitellä rajojaan toisille
RYHMÄN TOIMINTA
Ryhmällä ei ole johtajaa, ja jokaisen mielipide on yhtä arvokas.
Jokainen harjoituskerta alkaa ja päättyy rinkiin, jossa kukin läsnäolija saa kertoa ajatuksistaan ja mielipiteistään ilman,
että kukaan keskeyttää häntä tai arvostelee hänen sanomisiaan.
Kaksi naista valmistelevat yhden kerran harjoitukset yhdessä. Näin edetään vuoroittain, ja kaikki saavat olla esillä yhtä
paljon. Täten saamme myös mahdollisuuden tuoda esiin asioita, jotka ovat meille itsellemme tärkeitä.
Feministinen itsepuolustus koostuu kolmesta pääelementistä:
1. Rooliharjoitukset
Rooliharjoituksilla opetellaan suhtautumaan erilaisiin arkielämän tilanteisiin. Esimerkiksi mitä tehdä, kun tuttu ihminen
tulee liian lähelle bileissä tai kun mies siirtää käden reidelle bussissa. Yksi metodi on "nimeä - kritisoi - sano mitä
tahdot".
"Sun kätesi on nyt mun reidellä. Mä en pidä siitä että kätesi on mun reidellä. Ota kätesi pois mun reideltä."
2. Fyysinen leikkiminen
Tällä pyritään pääsemään kosketuksiin oman vartalon kanssa ja oppimaan mihin se pystyy. Tytöille, joille on aina sanottu,
ettei puihin saa kiivetä, tämä on erityisen tärkeää. Fyysinen leikki voi olla mitä tahansa hipasta painimiseen.
3. Tekniikkaharjoitukset itsepuolustustilanteisiin
Harjoittelemme puolustamaan itseämme ja tappelemaan. Opettelemme pääsemään irti erilaisista otteista. Miehet eivät voi
kasvattaa lihaksia polviin, kaulaan, silmiin tai jalkoväliin, joten nämä ovat kriittiset kohdat.
Jokaisen harjoituksen jälkeen keskustelemme niistä tunteista ja muistoista, joita se herätti.
-- VAITIOLOVELVOLLISUUS Treeneissä käydyistä keskusteluista ei puhuta ryhmän ulkopuolella luottamuksen vuoksi.
-- Jokaiseen harjoitukseen ei tarvitse osallistua, jos ei halua, eikä sitä tarvitse sen kummemmin selittää.
Kun ryhmään on sitoutunut tarpeeksi osallistujia, se pidetään suljettuna luottamuksen saavuttamiseksi.
SORTAJAN STRATEGIAT
Norjalainen feministi ja rauhanaktivisti Berit Ås listasi 1970-luvulla viisi hallitsemisen tekniikkaa tarkoituksenaan tuoda
esiin niitä tapoja, joilla toinen ihminen saa vallan toisesta.
1. Näkymättömäksi tekeminen
Puhuvatko tietyt ihmiset koko ajan? Onko joillakin katsekontakti kaiken aikaa vain toisiinsa? Jätetäänkö ehdotuksesi huomiotta
tai alkavatko toiset selailla kalenteriaan tai vilkuilla puhelintaan heti kun sanot jotakin? Toistaako joku sen, mitä juuri
sanoit, ja esittää sen omana ehdotuksenaan?
2. Naurettavaksi tekeminen
Nauravatko ihmiset ehdotuksellesi? Kohdellaanko sinua kuin pikkulasta? Vetoavatko ihmiset kokemukseensa sanoakseen, etteivät
ehdotuksesi koskaan toimisi, koska "sitä on kokeiltu kymmenen vuotta sitten"?
3. Tiedon pimittäminen
Onko joillakin ryhmässä kaikki tärkeät tiedot? Aloitatteko keskustelun ilman, että kaikille on annettu yhtäläiset tiedot
käsiteltävästä asiasta? Vaihtavatko jotkut tietoja keskenään antamatta niitä koko ryhmälle?
4. Kaksinkertainen rangaistus
"Käännyit sitten niin tai näin niin olet aina väärin päin" -periaate. Onko kaikki väärin riippumatta siitä,
mitä teet? Kieltäydytkö muiden mielestä osallistumasta, jos olet hiljaa, ja olet dominoiva, kun ehdotat jotain?
5. Syyllistäminen ja häpeän tunteen herättäminen
Syyllistäminen tapahtuu käyttämällä naurettavaksi tekemisen ja kaksinkertaisen rangaistuksen periaatteita. Syyllistämistä
on se, kun ihmiset arvostelevat enemmän sitä, minkälainen olet kuin sitä, mitä teet. Tämän tekniikan toimiminen yhteiskunnan
tasolla huomataan esimerkiksi raiskattujen naisten häpeän tunteesta ja itsensä syyllistämisestä.
SISARUUS JA RYHMÄDYNAMIIKKA
Ihastumisen ja rakastumisen tunteet ovat tavallisia.
Ryhmä on turvapaikka, jossa kohtaamme toisiamme ja kehitämme itseämme. Siellä kokoontuvat nuoret ja vanhat; heterot, lesbot,
polyhenkiset ja aseksuaaliset; parisuhdekeskeiset sekä polyamoriset; äidit ja lapsettomat naiset. Joudumme jokainen tiedostamaan,
kuinka itse suhtaudumme toisiin naisiin. Se voi olla provosoivaa, ärsyttävää, jopa vapauttavaa ja kehittävää...
Feministinen itsepuolustus vaikuttaa sekä henkilökohtaisesti että yhteiskunnallisesti. Kohdataan sortoa, halutaan tehdä
se näkyväksi ja taistella sitä vastaan.
Yhdessä luodaan yhteishenkeä, hengähdyspaikka ja suoja ulkoisesta ja näkyvissä olevasta sorrosta mieskeskeisessä yhteiskunnassa.
Syrjintä työmarkkinoilla, naisia alentava mainonta ja miesten naisiin kohdistuva väkivalta ovat esimerkkejä tästä. Se luo
näkymätöntä sisäistä sortoa, joka ilmenee huonona itsetuntona ja ennakkoluuloina sekä itseämme että toisia naisia kohtaan.
Itsensä sortamista voi olla vaikea tunnistaa ja kuvailla. Siksi ryhmän täytyy toimia vapauttavana. Työskennellään toimintatavoilla,
joilla rikotaan perinteiset auktoriteettimallit ja annetaan tilaa jokaisen omille kokemuksille. On tärkeää, että jokainen
tuntee olevansa turvassa ja hyväksytty ryhmässä.
|
